Valtuusto 9.11.2020 KESKUSTAN RYHMÄPUHEENVUORO: Ruokapalvelujen hiilijalanjälki

Valtuusto 9.11.2020 KESKUSTAN RYHMÄPUHEENVUORO

§107 Vastaus valtuutettu Antti Saarelaisen ja valtuutettu Oskari Korhosen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen ateriapalvelujen hiilijalanjäljen puolittamisesta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Ruoka on kovin henkilökohtainen asia, koska se ensinnäkin sitä havainnoidaan monen aistin avulla; nähdään, haistetaan ja maistetaan. Syödessä ruoka viedään omaan suuhun – siihen samaan, jolla myös omat mielipiteemme lausumme. Nyt käsittelyssä oleva valtuustoaloite, johon sisältyvä vaatimus ruokapalvelujen hiilijalanjäljen puolittamisesta, pohjautuu pääosin mielipiteeseen; mielipiteeseen siitä, että ruoka on ilmaston muutoksen pohjimmainen syy. On totta, että maataloustuotannosta aiheutuu päästöjä niin kuin kaikesta muustakin ihmisen toiminnasta. Alkutuotanto tekee kovasti töitä oma-aloitteisesti – siihen ei tarvita kytkeä lapsia ja vanhuksia.

On kyllä kerrassaan kummallista, millaisen sävyn ruokakeskustelu Suomessa on saanut. Olen viime aikoina katsonut joitakin jaksoja YLE Areenasta löytyvästä mielenkiintoisesta ohjelmasarjasta ”Gerard Departieun Eurooppa”. Siinä ruokaa tai sen alkulähdettä ei ole demonisoitu, vaan lähestymistapa löytyy ruoan mausta, ruoan valmistuksesta, alkuperästä, raaka-aineista ja käyttötavasta ja yleensä ruoasta osana elämää. Pystyttäisiinköhän Suomessa joskus samaan?

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, joka on virkavapaalla Suomen ilmatieteenlaitoksen pääjohtajan postilta, on sanonut mielestäni aika selvästi, että suomalainen ilmastokeskustelu on vinoutunutta. Taalas on sanonut: ”Keskiöön on nostettu koko maailman kannalta vähemmän keskeiset seikat: metsä ja ruoka. Taka-alalle on sysätty se, että globaaliongelma ratkaistaan vain minimoimalla fossiiliset polttoaineet energian käytössä, teollisuudessa ja liikenteessä.” Lainaus loppuu. Tähän, todellisen asiantuntijan, lausumaan on vaikea löytää vastaväitteitä.

Nyt annettu vastaus, josta kiitos kuuluu valmistelijoille, tuo hyvin esille Polkka Oy:ssä noudatettavat strategiset tavoitteet, kuten kotimaisten raaka-aineiden käyttäminen ja lähiruoan suosiminen, mikä on todella hyvä asia ja tärkeää suomalaisen ruokatuotannon ja aluetalouden näkökulmasta.

Lisäksi Polkan tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen ja myös se, että toiminnassa otetaan ympäristönäkökulma huomioon. Hiilijalanjäljen mittaamisesta on vastauksessa ihan oikein todettu, että se on vielä kehitysvaiheessa. Tarvittavaa tutkimustietoa puuttuu, jotta asia voitaisiin luotettavasti arvioida. Viitaten edellä lainaamani Taalaksen lausumaan, voisi todeta, että hiilijalanjäljen arviointi ruokapalveluissa olisi tämän lisäksi aika turhaa verovarojen käyttöä.

Arvoisa puheenjohtaja,

aloitteen vastauksesta tuli esille muutama seikka, joista keskustan valtuustoryhmä on hyvin huolestunut. Viiden viime vuoden aikana Joensuun kouluruokailussa on naudanlihan ja leikkeleiden käyttöä vähennetty merkittävästi. Erityisen huolestuttavaa on, että Joensuun koululaisille ei tarjota enää ollenkaan juustoa – juusto on siis poistettu kokonaan ruokalistalta. Juusto on tietenkin eriomainen kalsiumin lähde kasvavalle nuorelle sen lisäksi, että se on myös maukas ja monipuolinen elintarvike ja keskeinen osa ruokakulttuuria, ja se on myös mukana valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksissa.

Onhan se myös hieman vaillinaista ruokakulttuurin koulutusta, jos Joensuussa koulunsa käyneet eivät saa maistaa eivätkä tunnista juustoa, joka on maailmalla kovin tärkeä osa ruokapöytää; niin ruoanlaitossa kuin leikkeleenä ja kuin myös jälkiruokana. Näin ollen edellytämme, että juusto palautetaan koululaisten ruokalistalle.

Kannattaa myös muistaa, että Joensuussa toimii Valion juustomeijeri, joka työllistää suoraan 160 henkilöä ja välillisesti maidontuotannon, logistiikan ja kaupan kautta huomattavasti enemmän. Tällainen ruokapalvelujen juustolinjaus on huono signaali paikalliselle elintarviketeollisuudelle ja koko ruokaketjulle.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa todetaan, suora lainaus: ”Maidon ja naudanlihan etu on se, että nautakarjan perusrehu on nurmea, jota ei ilman kotieläimiä voida elintarvikkeina hyödyntää. Lisäksi nautojen ja lampaiden tuotannon edellyttämä ympärivuotisten nurmipeitteisten peltojen ylläpito vähentää merkittävästi eroosiota ja siten ravinnepäästöjä vesistöön.” Lainaus loppuu. Näitä näkökulmia ei tässä aloitteessa ole tuotu esille vaan viitataan WWF:n mielipiteisiin, uutisointiin ja omaan tulkintaan ravitsemussuosituksista. Polkka Oy:ssä kannattaa vielä pohtia, mikä on Joensuun ruokapalvelujen merkitys ja vaikutus globaalissa ilmastonmuutoksessa ja miten valitut toimet vaikuttavat ruokapalvelun käyttäjien kokemukseen tarjotusta ruoasta. Ovatko koululaiset ja vanhukset todellakin oikea ryhmä ideologisten intohimojen pelinappuloiksi?

Arvoisa puheenjohtaja,

ruokapalveluissa hävikki on selkeä ongelma. Hävikki on suomeksi hukkaan heitettyä ruokaa, jonka syynä on joko väärin arvioitu ruoan tarve kouluissa tai sairaalassa tai sitten lautashävikki. Ensin mainittuun tilaushävikkiin luulisi löytyvän keinot järjestelmätasolla. Lautashävikkiin sen sijaan vaikuttavat ruoan maittavuus tai houkuttelevuus tai kenties yksilön virhearvio ruoan määrässä suhteessa nälkään.

Kouluilta saatujen viestien perusteella kasvisruokapäivät ovat lisänneet hävikkiä ja koululaisten kaupassa käyntiä ruokatunnilla. Voikin kysyä, kumpi on suurempi ongelma, hävikin lisääntyminen vai paremmin maistuva, ravitseva ruoka? Ruokapalveluissa on varmasti ammattitaitoista väkeä kokeilemaan erilaisia raaka-aineita ruoan valmistuksessa, ja kasvikset ovat siinä tärkeässä osassa niin kuin maito ja lihakin – ravitsemussuositusten mukaisesti ja ihan ilman ilmastoahdistusta.


15 views0 comments

Recent Posts

See All